X
Julkaistu: 16.08.2008

Lujabetoni puolitti hiilidioksidipäästönsä 1993-2008 ja liittyi ensimmäisenä betonialan yrityksenä mukaan energiatehokkuussopimukseen

Lujabetoni Oy pääsi pitkäaikaiseen tavoitteeseensa, energiankäytön ja sen aiheuttamien ominaispäästöjen puolittamiseen vuosina 1993-2008 kestäneellä energiansäästöohjelmalla. Näin yhtiön toiminnan CO2-ominaispäästöt ovat puolittuneet viidessätoista vuodessa. Nyt yhtiö jatkaa tavoitteellista työtä ja on liittynyt ensimmäisenä betonialan yrityksenä Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton solmimaan energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuuden puitesopimukseen.

Järjestelmällinen työ energiatehokkuuden parantamiseksi ja seuraamiseksi Lujabetonissa on toteutettu läheisessä yhteistyössä Insinööritoimisto Granlundin kanssa. Ohjelmaan on kuulunut useita kymmeniä energiatehokkuusinvestointeja, kuntokartoituksia sekä toiminnan kehittämisprojekteja. Ohjelma huipentui vuonna 2008 toteutettuun laajaan, lähes koko yhtiön lämmitysjärjestelmiä ohjaavan kiinteistöautomaatiojärjestelmän uusintainvestointiin energiatehokkaampaan teknologiaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö on yhdessä Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa laatinut energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuuden puitesopimuksen ja siihen liittyvän toimenpideohjelman. Vapaaehtoisen puitesopimuksen tavoitteena on tehostaa energian loppukäyttöä 9% vuoteen 2016 mennessä. Lujabetoni on ensimmäinen betonialan yritys, joka on liittynyt sopimuksen piiriin. Yhtiön oma tavoite on vähentää energiankäyttöään vielä tätäkin enemmän, 20%, sekä olla matalaenergisten tuotteiden edelläkävijä kivitalomarkkinassa. “Haluamme olla alamme Vahvin Betoniosaaja ja näemme, että siihen liittyy kova vastuu myös ympäristöasioiden hyvästä hoitamisesta. Tämä sopimus on hyvä alleviivaamaan tätä asiaa”, sanoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. “Lujabetonilla on ollut sopimuksen mukaiset prosessit ja energiansäästötavoitteet säännöllisine energiakatselmuksineen, tehdasauditointeineen ja ympäristömittareineen jo pitkään, joten siirtyminen sopimuksen piiriin oli suhteellisen helppoa.” Mikko Isotalo jatkaa.

Julkaistu: 27.01.2020

Kalliomurskeen rooli betoninvalmistuksessa on kasvamassa!

Keskimääräisesti 2/3-osaa betonista on kiviainesta. Kiviaines on siis merkittävässä roolissa, millaista betonista tulee. Betoni koostuu yleensä hienosta kiviaineksesta (#0-1), sorasta (#0-8) ja karkeasta kivestä (#8-16). Näitä osuuksia vaihtelemalla saadaan betonireseptille erilaisia ominaisuuksia. Suurin kiviainesosuus on soralla (#0-8).

Lue lisää
Julkaistu: 03.01.2020

Rakentaminen 2030 – mistä rakennetaan?

Mistä rakennetaan 10 vuoden päästä? Muuttuvatko kaikki perusasiat uudessa uljaassa tulevaisuuden rakentamisessa? Rohkenen väittää, että 10 vuoden päästä rakennetaan pääpiirteittäin samalla tavalla kuin nykymaailmassakin. Runkorakentamisen teknologia ja tekniikka ovat monimutkaisia sekä hitaasti kehittyviä. Tähän on vissit perusteet. Rakennuksen rungon tulee olla luja, kestävä, pitkäikäinen, tunnoton rakennusvirheille, kosteusturvallinen, paloturvallinen, ääniteknisesti toimiva sekä lukuisia muita vaatimuksia täyttävä. Tulevaisuudessa vieläpä vähähiilinen. Jopa mahdolliset maanjäristykset ja sodat rakennnuksen rungon tulee vain kestää sortumatta. Näitä kaikkia tavoitteita on vaikeaa, jopa lähes mahdotonta saavuttaa isoilla kehityshyppäyksillä uutta kohti.

Lue lisää
Lisää uutisia