X
Julkaistu: 19.02.2010

Lujabetonille Euroopan ensimmäinen CE-merkitty maatalouden betonielementti

Suomi on siirtymässä rakentamisessa nopeasti yhteiseurooppalaisiin suunnittelunormeihin, Eurocodeen. Tämä koskee myös rakennustuoteteollisuutta, jossa CE-merkintä korvaa suomalaisen tyyppihyväksyntäkäytännön rakennustuotteiden laadun ja soveltuvuuden osoittamisessa. Lujabetoni on betonialan eturintamassa CE-merkintätyössä ja on saanut maatalouden ritiläpalkkielementeilleen Euroopan ensimmäisen CE-merkinnän, joka korvaa Maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksynnän.

Vienti voi aueta
– Lujabetonin betoninen ritiläpalkkimallisto on saanut ensimmäisenä Euroopassa CE-merkinnän. Tämä osoittaa tuotteen kelpoisuuden koko Euroopassa ja on asiakkaalle merkki laadukkaasta tuotteesta. Tuotehyväksyntä on ollut perusteellinen prosessi, mutta lopputulos takaa maatalousasiakkaillemme luotettavan ja laadukkaan tuotteen. Lujabetonin tuotantolinja ritiläpalkeille on pitkälle automatisoitu ja sijaitsee Siilinjärvellä. Vienti muihin EU-maihin on nyt myös mahdollista, tutkimme sitä mielenkiinnolla, kommentoi Lujabetonin maatalouselementtien myynnistä vastaava Pekka Mönkkönen.

Hyväksyntämerkinnöissä aina eturintamassa
Lujabetoni on Suomen suurin ja vanhin maatalouden betonielementtien valmistaja: tuotanto aloitettiin jo 35 vuotta sitten. Yhtiöllä on laaja valikoima maatalouselementtejä ja CE-merkinnän saivat nyt ritiläelementit, joiden pyöristetyt reunat edesauttavat eläinten jalkaterveyttä. CE-merkintä nimenomaan edellyttää nurkkien pyöristämistä, jota harva valmistaja vielä alalla tekee. Lujabetoni on itse suunnitellut ritiläpalkki-mallistonsa ja investoinut huomattavan määrän sen tuotannon laadukkuuteen ja automaatioon. Lujabetoni on ennenkin kulkenut maatalouselementtien eturintamassa – se sai aikoinaan ensimmäisenä valmistajana Suomessa Maa- ja metsätalousministeriön (silloinen Maatilahallitus) ennakkohyväksynnän tuotteilleen.

Maatalousinvestoinnit eivät riipu muusta suhdanteesta
Myyntipäällikkö Pekka Mökkösen mukaan maatalouden investoinnit olivat suhteellisen vilkkaita viime vuonna taloudellisesta taantumasta huolimatta. Maatalousinvestoinnit ovat riippuvaisia investointituista, joita saatiin vuonna 2009 ja lisäksi rahan korko oli alhainen. Myös tästä vuodesta Mönkkönen odottaa viime vuoden kaltaista:

– Viljelijät sekä rakentavat uusia tuotantolaitoksia, että laajentavat ja koneellistavat vanhoja navetoita. Navettakoko on suurentunut niin, että jos rakennetaan yhden lypsyrobotin edellyttämä 60 lehmän navetta, niin samalla on jo otettu huomioon laajennusvara toista robottia varten tai kahden robotin navetoissa kolmatta robottia varten. Lehmiä on Suomessa keskimäärin 26 per maitotila. Isot navetat suunnitellaan nykyisin pääosin betonielementtirunkoisina, koska rakennuksen jäykistäminen tuuli- ja lumikuormia vastaan on helpompaa ja materiaali on kestävää. Lujabetonin saama CE-merkintä tekee tuotteistamme entistä kilpailukykyisempiä, painottaa Mönkkönen.

Eurocode yhtenäistää suunnittelukäytännöt
Euroopan Unionin yksi keskeisimmistä tavoitteista on yhtenäisen sisämarkkina-alueen luominen. Tämä edellyttää paitsi tavaroiden vapaata liikkuvuutta, myös yhtenäisiä normeja, standardeja ja suunnittelukäytäntöjä. Rakennusalalle on luotu jo pitkään Eurocode-suunnittelunormistoa, joka yhtenäistää suunnittelun käytännöt koko Unionin alueella. Tähän normistoon yhteensopivat tuotteet varmistetaan CE-merkinnällä, johon liittyy työläs ja kattava hyväksyntäkäytäntö sekä perusteellinen seuranta.

Lisätietoja:
Myyntipäällikkö Pekka Mönkkönen, puh. 044 5852 320
Elementtiyksikön johtaja Kari Turunen, puh. 044 585 482

Julkaistu: 27.01.2020

Kalliomurskeen rooli betoninvalmistuksessa on kasvamassa!

Keskimääräisesti 2/3-osaa betonista on kiviainesta. Kiviaines on siis merkittävässä roolissa, millaista betonista tulee. Betoni koostuu yleensä hienosta kiviaineksesta (#0-1), sorasta (#0-8) ja karkeasta kivestä (#8-16). Näitä osuuksia vaihtelemalla saadaan betonireseptille erilaisia ominaisuuksia. Suurin kiviainesosuus on soralla (#0-8).

Lue lisää
Julkaistu: 03.01.2020

Rakentaminen 2030 – mistä rakennetaan?

Mistä rakennetaan 10 vuoden päästä? Muuttuvatko kaikki perusasiat uudessa uljaassa tulevaisuuden rakentamisessa? Rohkenen väittää, että 10 vuoden päästä rakennetaan pääpiirteittäin samalla tavalla kuin nykymaailmassakin. Runkorakentamisen teknologia ja tekniikka ovat monimutkaisia sekä hitaasti kehittyviä. Tähän on vissit perusteet. Rakennuksen rungon tulee olla luja, kestävä, pitkäikäinen, tunnoton rakennusvirheille, kosteusturvallinen, paloturvallinen, ääniteknisesti toimiva sekä lukuisia muita vaatimuksia täyttävä. Tulevaisuudessa vieläpä vähähiilinen. Jopa mahdolliset maanjäristykset ja sodat rakennnuksen rungon tulee vain kestää sortumatta. Näitä kaikkia tavoitteita on vaikeaa, jopa lähes mahdotonta saavuttaa isoilla kehityshyppäyksillä uutta kohti.

Lue lisää
Lisää uutisia