X
Julkaistu: 03.01.2018

Rakentamisen näkymät 2018

Vuosi 2017 mentiin asuntorakentamisessa ennätysvilkkaasti, etenkin kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa. Kuluttajakysyntä oli vilkasta, mutta korkeasuhdanteen takana oli ennen kaikkea sijoittajavetoinen vuokra-asuntokysyntä. Pienet asunnot kasvukeskuksissa, etenkin pääkaupunkiseudulla, menivät asuntorahastoille kuin kuumille kiville.

Vielä muutama kuukausi sitten näytti siltä, että 2018 jatkuisi ennätyskorkealla tasolla ja asuntorakentaminen korkeintaan hieman ottaa happea. Toimitilojen rakentaminen eri käyttötarpeisiin oli vastaavasti nousussa normaalia matalammalta tasoltaan, yritysten investointien käynnistyttyä ja julkisen sektorin investoidessa erityisesti sairaaloihin.

However.

Ruotsin jo pitkään povattu asuntokuplan puhkeaminen alkoi elo…syyskuussa Tukholmasta. Asuntokauppaa on tehty länsinaapurissa jo pitkään kuplatunnelmissa, hintojen perustuessa pieneen tarjontaan, mataliin korkoihin ja lähes ikuisiin asuntolainoihin. Hintojen noustessa 15% vuosivauhdilla ostajista tuntui järkevältä maksaa lähes mikä tahansa hinta asunnosta, koska niiden hinnat nousisivat kuitenkin edelleen ~15% vuosivauhtia, etenkin Tukholmassa.

Tuo kupla kääntyi kohti nopeaa puhkeamista alkusyksystä. Kuka tietää miksi, mutta yhtäkkiä kupla vain alkoi puhjeta ja ihmiset kaikkosivat asuntonäytöiltä. Nyt Tukholman ja osin muunkin Ruotsin asuntomarkkina näyttää olevan vapaassa pudotuksessa ja asuntokauppa on hiljentynyt voimakkaasti. Laskevien hintojen odotus toimii nyt käänteiskuplamaisesti, eli ostajan on järkevää odottaa, että hinnat laskevat ”kovalle pohjalle” ennen kauppojen tekoa. Tämä psykologia laskee markkinaa entisestään levittyään.

Miljardien eurojen kysymys on, leviääkö tämä asuntokauppavarovaisuus Suomeen. Nähdäkseni tämä olisi ainoa syy, miksi suhdanne voisi heikentyä rakentamisessa nopeasti. Toisaalta fundamenttimme ovat hyvin erilaisia: Suomen hintataso on noussut hyvin maltillisesti Ruotsiin verrattuna ja sijoitusrahastokysyntä tasapainottaa asuntokauppaa Ruotsia enemmän. Lisäksi kuluttajien lainaruuvia ei ole kiristetty niin äärimmilleen kuin Ruotsissa.

Psykologisen sentimentin ennustaminen on vaikeaa, mutta ennustan silti rohkeasti, ettei Ruotsin kysyntälama leviä Suomeen. Kansainvälisen talouden hyvä veto jatkuu USA:n laajojen veronalennusten myötä ja globaali talous vetää mukanaan Suomea koko vuoden 2018. Pääkaupunkiseutu ja kasvukeskukset vetävät puoleensa muuttajia hurjaa tahtia edelleen ja turvapaikanhakijat alkavat tarvitsemaan asuntoja turvapaikan saatuaan. Talous kasvaa kohisten ja yritykset investoivat. Ennustankin samoista Ruotsiinkin pätevistä syistä, että länsinaapurimme kysyntälama asunnoissa helpottaa 2019 alkuun mennessä ja asuntoaloitukset palautuvat sielläkin 2019 aikana merkittävästi.

Näillä askelmerkeillä uskon vuodesta 2018 tulevan ennätysvilkas rakennusalalle. Asuntoaloitukset jäävät ehkä hieman vuodesta 2017, mutta toimitilarakentamisen kompensoi tämän ylikin ja uudisrakentamisen kokonaismarkkina kasvaa. Inframarkkinaan tulee uutta puhtia talouden piristyessä ja mm. Tampere-Helsinki –kaksoisraide käynnistetään lähivuosina.

Hyvässä suhdanteessa siis ollaan hetkellisesti, mutta nyt ei kannata vauhtisokaistua: kuluneet kymmenen vuotta osoittivat karusti, kuinka huonosti taloudessa voi mennä pitkäänkin sopivan ulkoisen shokin kohdatessa. Siispä tehdään ahkerasti töitä ja vastataan kovaan kysyntään, mutta pidetään jäitä hatussa ja valmistaudutaan seuraavaan rakentamisen markkinan taantumaan.

Mikko Isotalo, Lujabetonin toimitusjohtaja

Julkaistu: 26.02.2019

Betonin laadunvarmistusta kehitetään jatkuvasti

Parin viime vuoden aikana on käyty vilkasta keskustelua betonin laatuasioista: sitä on käyty julkisuudessa lehtien palstoilla ja jopa lööpeissä. On harvinaista, että harmaa betoni päätyy lööppeihin saakka – tätä ei tapahtunut miesmuistiin (joka tunnetusti on lyhyt).  Negatiivinen asia tarvittiin tälläkin kertaa, että ala pääsi lööppeihin saakka. Harvaa kiinnosta, että Suomessa valetaan joka vuosi >2 000 000 m3 valmisbetonia onnistuneesti – välillä todella haastavissa olosuhteissa ’Just-In-Time’-toimituksina (betonin toimitus on aina JIT/JOT toimitus, se tuppaa muuten kovettumaan…).  Laatukeskustelu on ollut vilkasta rakennustuoteteollisuuden sisällä kuten myös tilaajien ja betonin toimittajien välillä. Tätä keskustelua ei ole kuitenkaan juuri näkynyt mediassa.

Lue lisää
Julkaistu: 11.02.2019

Lujabetonille uusi korkeakapasiteettinen valmisbetonitehdas Ouluun

Lujabetoni investoi uuteen korkean kapasiteetin valmisbetonitehtaaseen Oulussa. Uusi tehdas rakennetaan Oulun nykyiselle tehdasalueelle. Yhdessä uusi ja vanha tehdas tarjoavat huippuluokan toimintakyvyn ja mahdollisuuden osallistua Pohjois-Suomen suuriin rakennushankkeisiin jopa 150 m³:n tuntikapasiteetin turvin. Oulun valmisbetonitehdas on neljäs Lujabetonin rakentama valmisbetonitehdas kahden vuoden sisällä ja se on investointina lähes neljän miljoonan euron panostus.

Lue lisää
Lisää uutisia