X
Julkaistu: 26.02.2019

Betonin laadunvarmistusta kehitetään jatkuvasti

Parin viime vuoden aikana on käyty vilkasta keskustelua betonin laatuasioista: sitä on käyty julkisuudessa lehtien palstoilla ja jopa lööpeissä. On harvinaista, että harmaa betoni päätyy lööppeihin saakka – tätä ei tapahtunut miesmuistiin (joka tunnetusti on lyhyt).  Negatiivinen asia tarvittiin tälläkin kertaa, että ala pääsi lööppeihin saakka. Harvaa kiinnosta, että Suomessa valetaan joka vuosi >2 000 000 m3 valmisbetonia onnistuneesti – välillä todella haastavissa olosuhteissa ’Just-In-Time’-toimituksina (betonin toimitus on aina JIT/JOT toimitus, se tuppaa muuten kovettumaan…).  Laatukeskustelu on ollut vilkasta rakennustuoteteollisuuden sisällä kuten myös tilaajien ja betonin toimittajien välillä. Tätä keskustelua ei ole kuitenkaan juuri näkynyt mediassa.

Betonin laatu on Suomessa hyvin tarkasti säännelty. Alan ohjeista löytyvät normit ja standardit sekä kansalliset liitteet tuoteryhmäohjeineen. Ulkopuolinen tarkastuslaitos (esimerkiksi KIWA/Inspecta) käy tarkastamassa betonia valmistavat tehtaat useamman kerran vuodessa. Tällöin tarkastetaan, että laadunvalvonta on määräysten mukainen, raaka-aineet ovat määräysten mukaiset ja henkilökunta, joka vastaa valmistuksesta on pätevää ja osaa hommansa.  Valvonnasta ja tarkoista määräyksistä huolimatta on aina mahdollista, että tapahtuu virhe. Betoni valmistetaan luonnonmateriaaleista, joissa on luontaista vaihtelua ja onkin hyvin tavallista, että raaka-aineiden laatu vaihtelee.  Tämän vuoksi betoniin jätetään suhteutuksessa lujuusreserviä eli suunnitellaan niin, että betonimassasta tulee lujempaa kuin suunnittelijan määrittelemä lujuus. Tai näin ainakin meillä Lujabetonilla toimitaan.

Lopullisen betonirakenteen laatua ei voida määrätä betonia valmistavalla tehtaalla, koska valmistuksen jälkeen betonille tapahtuu monta asiaa, jotka vaikuttavat ratkaisevasti lopulliseen rakenteeseen. Betoni siirretään valukohteeseen tehtaalta, laitetaan muottiin, tiivistetään, jälkihoidetaan ja huolehditaan, että betoni on oikeassa lämpötilassa riittävän pitkään.  Jos jokin näistä valmistuksen jälkeen tapahtuvista asioista epäonnistuu, voi betonin rakenne olla pilalla. Ainakin jos useampi em. kohta epäonnistuu, on hyvin todennäköistä, että betonin rakenteessa on vähintäänkin ongelmia. Käyköhän ulkopuolinen tarkastuslaitos tarkistamassa työmaalla tapahtuvien betonitöiden laadunvarmistuksen oikeellisuuden ja henkilöstön pätevyyden useamman kerran vuodessa?

Lujabetoni on ehdottomasti mukana kehittämässä betonirakentamisen laatua parempaan ja varmempaan suuntaan. On keskityttävä kehittämään koko ketjua: aina betonin valmistuksesta onnistuneeseen betonivaluun. Valmistavan tehtaan laadunvalvonnan tiukentaminen ei pelkästään riitä, koska betonirakenteen saa menemään täysin pilalle työmaalla – vaikka betoni olisi miten hyvää tehtaalla lähtiessään. Lisätään pakettiin vielä laadukas ja ympäristöystävällinen toiminta aina siihen saakka, kun rakenteen käyttöikä loppuu. Mutta pohditaan sitä seuraavissa pamfleteissa.

Laadukkain terveisin

Markus Haatainen

yksikönjohtaja, valmisbetonit Suomi, Ruotsi, Venäjä

Lujabetoni Oy

Julkaistu: 24.02.2020

Lujan tilinpäätöstiedote vuodesta 2019 - Luja kasvoi asuntorakentamisen aallonharjalla

Lujatalo-konsernin, johon kuuluvat Lujatalo Oy sekä Lujabetoni Oy tytäryhtiöineen, liikevaihto nousi 705 miljoonaan euroon (599 miljoonaa euroa vuonna 2018). Kasvua tuli 17,8 % edellisestä vuodesta. Liikevoitto oli 29,2 miljoonaa euroa (27,0 miljoonaa euroa) ja liikevoittoprosentti oli 4,1 % (4,5 %). Konsernin omavaraisuusaste oli erinomaisella 51,2 %:n tasolla (44,2 %).

Lue lisää
Julkaistu: 19.02.2020

Koronavirus ja betonitoimitukset - pitääkö olla huolissaan?

Some–aikakauden ensimmäinen merkittävä virusepidemia on vallannut mediat ja tietotulva sairauden johdosta eri kanavissa on valtaisa. Tähän tulvaan mahtuu mukaan paljon faktaa ja luonnollisesti myös huhuja, jopa disinformaatiota. Tiedon määrän johdosta sitä onkin ryhdytty kutsumaan tietoepidemiaksi (engl. infodemic). Jospa oma näkemyksemme mahtuisi silti vielä mukaan. Ammatillisesti ajatellen ongelma valtavan tietomäärän keskellä on erottaa olennainen tieto yleisestä hälinästä ja osin makaaberista kauhistelusta asiassa. Tunnen itsekin muutamia kiinalaisia ja heidän asemaansa asettuminen on haastavaa, mutta välttämätöntä.  Asia on inhimillisesti jokseenkin vaikea käsittää, onhan tauti varsin poikkeuksellinen ja Kiina sittenkin useimmille kaukainen maa. Koronasta pahiten kärsivä Hubei on suunnilleen Iso-Britannian kokoinen, noin 58 miljoonan asukkaan maakunta. Tällä hetkellä käytännössä kukaan ei poistu sieltä, eikä kukaan pääse alueelle. Mietipä siinä, mistä leipää firmalle ja onko asiakkaita vielä kesän jälkeen, kun edes omasta terveydestä ei ole takeita!

Lue lisää
Lisää uutisia