X
Julkaistu: 25.03.2019

Löytyykö sementille koskaan korvaajaa?

Sementti, tuo arkinen harmaa pulveri: poltettua ja jauhettua kalkkikiveä, vähän lisä- ja seosaineilla ryyditettynä. Yksinkertainen aine kuin mikä.

Kuitenkin sementti on maailman tärkeimpiä teknologisia läpimurtoja, ellei jopa tärkein. Sementti mahdollistaa betonintuotannon ja se taas modernin yhteiskuntarakenteen. Ilman sementtiä ja betonia ei olisi kerrostaloja, siltoja, patoja, torneja, voimalaitoksia, teitä, tehtaita, rautateitä tai pilvenpiirtäjiä tuntemassamme laajuudessa. Betoni on mahdollistanut edullisena ja kestävänä perusmateriaalina koko sivilisaatiomme huiman kehityksen moderniksi, kaupungistuneeksi ja verkottuneeksi yhteiskunnaksi. Ilman tätä nestemäistä kiveä eläisimme huomattavasti vaatimattomammin.

Modernin yhteiskunnan ”luottopakin” asema on noussut viime vuosina framille sementinvalmistuksen tuottaman hiilidioksidipäästön johdosta. Maailman CO2-päästöistä arvioidaan noin 5%, joissain arvioissa jopa 8%, syntyvän sementinvalmistuksesta. Kärjistäen sanoen syynä on Kiinan massivinen rakentaminen ja sen sementtiteollisuus. Suomessa sementinvalmistuksen CO2-päästötaso on noin 1,5% koko valtakunnan päästöistä, olettaisin tämän tason pätevän laajasti Euroopassa. Sementin CO2-päästöt tulevat lopulta kalkkikiven kemiallisesta reaktiosta, joten päästöjä on vaikeaa leikata nollaan.

Sementille on haettu kiivaasti korvaajaa betonin sideaineena. Osin näitä jo käytetään, Suomessa jopa erityisen aktiivisesti. Muun teollisuuden jätevirtoja hyödynnetään betonissa laajasti. Esimerkiksi kivihiilivoimaloiden savukaasutuhkaa (lentotuhkaa) ja terästeollisuuden sivuvirtaa masuunikuonaa seostetaan sementtiin ja betoniin. Perustutkimuksella haetaan uusia avauksia ja näistä lupaavimpia aineita ovat ns. geopolymeerit. Kyseessä on kemiallisesti toisiinsa sidottavat mineraalipohjaiset aineet.

Lujabetoni on mukana Oulun yliopiston kanssa kehittämässä geopolymeerejä tulevaisuuden betonituotantoon. Oikeastaan tällöin ei puhuta enää betonista, sillä betonin koostumusta reguloidaan normeilla tarkasti ja se pohjautuu sementin käyttöön sideaineena. Geopolymeereissä on mahdollisuuksia, mutta haaste ei ole helppo. Tavoittelemme silti juuri alkavassa tutkimusohjelmassa näiden materiaalien viemistä kaupallisiksi tuotteiksi.

Sementtipohjainen betoni on lujaa, pitkäikäistä, säänkestävää, massiivista, kemiallista rasitusta kestävää, paloturvallista, paikallisesti tuotettua, työvirheitä anteeksiantavaa, edullista ja ominaisuuksiltaan säädettävää – vain muutamia betonin hyviä puolia mainitakseni. Tämän ja muiden hyvien puoliensa betoni on maailman yleisin rakennusmateriaali.

Mille tahansa aineelle sementin haastaminen on vaikeaa, jopa lähes mahdotonta perusmateriaaleina. Lujabetonilla laitamme uskomme geopolymeereihin, mutta toisaalta haemme ratkaisua yhteistyössä sementtiteollisuuden kanssa sementin CO2-päästöjen vähentämiseksi. Haluamme ja vaadimme asiakkaina, että sementin päästöt puolitetaan kymmenessä vuodessa ja kunnianhimoisesti nollataan 20 vuodessa. Keinoja ensimmäiseen vaiheeseen löytyy seosaineista, mutta nollaaminen vaatii CO2:n talteenottoa tai muita radikaaleja innovaatioita. Kun onnistumme tässä yhdessä, ei sementille tarvitakaan korvaajaa, vaan betonin luottopakin rooli yhteiskunnassamme säilyy puhtailla nollapäästöillä.

Finnsementti Oy, teidät on haastettu!

 

Kirjoittaja on Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo

Julkaistu: 24.02.2020

Lujan tilinpäätöstiedote vuodesta 2019 - Luja kasvoi asuntorakentamisen aallonharjalla

Lujatalo-konsernin, johon kuuluvat Lujatalo Oy sekä Lujabetoni Oy tytäryhtiöineen, liikevaihto nousi 705 miljoonaan euroon (599 miljoonaa euroa vuonna 2018). Kasvua tuli 17,8 % edellisestä vuodesta. Liikevoitto oli 29,2 miljoonaa euroa (27,0 miljoonaa euroa) ja liikevoittoprosentti oli 4,1 % (4,5 %). Konsernin omavaraisuusaste oli erinomaisella 51,2 %:n tasolla (44,2 %).

Lue lisää
Julkaistu: 19.02.2020

Koronavirus ja betonitoimitukset - pitääkö olla huolissaan?

Some–aikakauden ensimmäinen merkittävä virusepidemia on vallannut mediat ja tietotulva sairauden johdosta eri kanavissa on valtaisa. Tähän tulvaan mahtuu mukaan paljon faktaa ja luonnollisesti myös huhuja, jopa disinformaatiota. Tiedon määrän johdosta sitä onkin ryhdytty kutsumaan tietoepidemiaksi (engl. infodemic). Jospa oma näkemyksemme mahtuisi silti vielä mukaan. Ammatillisesti ajatellen ongelma valtavan tietomäärän keskellä on erottaa olennainen tieto yleisestä hälinästä ja osin makaaberista kauhistelusta asiassa. Tunnen itsekin muutamia kiinalaisia ja heidän asemaansa asettuminen on haastavaa, mutta välttämätöntä.  Asia on inhimillisesti jokseenkin vaikea käsittää, onhan tauti varsin poikkeuksellinen ja Kiina sittenkin useimmille kaukainen maa. Koronasta pahiten kärsivä Hubei on suunnilleen Iso-Britannian kokoinen, noin 58 miljoonan asukkaan maakunta. Tällä hetkellä käytännössä kukaan ei poistu sieltä, eikä kukaan pääse alueelle. Mietipä siinä, mistä leipää firmalle ja onko asiakkaita vielä kesän jälkeen, kun edes omasta terveydestä ei ole takeita!

Lue lisää
Lisää uutisia