X
Julkaistu: 15.06.2020

Hallituksen voimakas tuki puukerrostaloille sekoittaa markkinatalouden mekanismeja ja tulee kalliiksi veronmaksajille

Suomen hallitus tukee puukerrostalojen rakentamista voimallisesti, mutta tukirahat menevät päästöjen vähentämisen kannalta täysin hukkaan. Paljon puukerrostalojen tukemista tehokkaampaa olisi antaa rakennusalan markkinamekanismien toimia. Näin laadukkaimmat, kestävimmät ja myös ympäristön kannalta parhaat rakennusratkaisut voittaisivat ja asunnon ostajat saisivat haluamansa.

Vähähiilisyyden tavoitteleminen tulee puukerrostalorakentamisella erittäin kalliiksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn antaman ja Rakennuslehdessäkin esillä olleen tiedon mukaan puukerrostalot tulevat noin 250 €/m2 kalliimmiksi kuin kivirakenteiset. Tämä laskelma perustuu Helsingin Kuninkaantammen kohteisiin, joissa verrattiin samanlaisia kivi- ja puukerrostaloja toisiinsa. Ero ei ehkä kuulosta kovin suurelta, mutta sen pohjalta yhden puurakentamisella säästetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tulee yli 2500 €. Vertailutietona mainittakoon, että EU:n päästökaupassa CO2-tonnin voi säästää sadasosalla tästä hinnasta, eli 25 €:lla.

Kuva: Kivestä rakennettu kerrostalo on paloturvallinen ja hyvin ääntä eristävä – siksi asunnon ostajat suosivat niitä

Ympäristöministeriö on jo päättänyt tukea puukerrostaloja MAL-alueilla (maankäyttö, asuminen, liikenne) 5.000 €/asunto ja muualla 3.000 €/asunto. Tällä tuella sekoitetaan rakennusmarkkinoita ja heikennetään osaltaan kivirakentamisen mahdollisuuksia ja suunnitelmia, joilla rakentamisen hiilipäästöjä voitaisiin pienentää. Kesäkuun alussa julkaistun puolueettoman selvityksen (Gaia Consulting Oy) mukaan betonirakentamisen hiilipäästöjä voidaan pienentää monin eri toimenpitein hyvin tehokkaasti. Itse asiassa niin tehokkaasti, että vuonna 2050 betoniteollisuus on Suomessa jo käytännössä hiilineutraali toimiala. Tähän Suomen betoni- ja sementtiteollisuus on myös sitoutunut.

Rakennusmateriaalin merkitys rakentamisen kokonaispäästöihin on hyvin pieni. Oli kysymys sitten betonista tai puusta. Ylivoimaisesti suurin osa rakennuksen päästöistä syntyy sen elinkaaren aikaisesta lämmittämisestä, viilentämisestä ja sähkön käytöstä. Siksi hallituksen voimakkaasti ja suurella rahalla tukema puukerrostalojen rakentaminen ei tuota Suomen hiilijalanjälkeen kuin kosmeettisia vaikutuksia. Se sekoittaa kuitenkin markkinatalouden mekanismeja erittäin tehokkaasti.

Julkaistu: 20.10.2020

Lujabetonille historiallisen suuri teräsbetonipaalutoimitus Kemiin ja uusi paalutehdas Kärsämäelle

Lujabetoni on solminut esisopimuksen Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibre Oy:n kanssa historiallisen suuresta teräsbetonipaalujen toimituksesta Kemiin suunnitteilla olevan biotuotetehtaan pohjan vahvistamiseen. Kyseessä olisi suurin koskaan tehty paalutoimitus Suomessa. Esisopimuksen mukaan Lujabetoni toimittaa projektiin maahan lyötäväksi noin 550 000 metriä paaluja, mikä tarkoittaa lähes puolta koko Suomen vuosittaisesta paalumarkkinasta. Toimituksen kotimaisuusaste olisi hyvin korkea, lähes 100 %. Lujabetoni rakentaa projektia varten uuden suurkapasiteettisen paalutehtaan Pohjois-Pohjanmaalle, Kärsämäelle.

Lue lisää
Julkaistu: 07.10.2020

Lujabetonilta jättipaalutoimitus valtatiehankkeeseen Hämeenkyröön

Lujabetoni on solminut Destia Oy:n kanssa merkittävän teräsbetonipaalukaupan, kun se toimittaa lyöntipaaluja Väyläviraston hankkeeseen valtatielle numero kolme yhteensä huikeat 130 000 metriä. Hanke on yksi tämän vuoden suurimmista paalutuskohteista. Kaupan onnistumisen takeena on ollut Lujabetonin uuden Loimaan paalutehtaan investointi.

Lue lisää
Lisää uutisia