X
Julkaistu: 02.10.2020

Kiitos kirjanpidon ammattilaisille

Kun aloitimme uuden kirjanpitäjän hakemisen Lujabetonin talouden tiimiin, hakuilmoitusta kirjoittaessani mietin, miten kiteyttäisin kirjanpitäjän tehtävän tärkeyden ja merkityksen parhaalla mahdollisella tavalla. Päädyin lopulta kirjoittamaan aiheesta erillisen kirjoituksen, ja pitää itse hakuilmoituksen lyhyenä. Joten tässä se tulee, kiitos kirjanpidon ammattilaisille!

Historioitsijoiden mukaan maanviljely syntyi vuosien 9500-8500 välillä ennen ajanlaskun alkua. Maanviljelyn alettua yhteiskunnat alkoivat kasvamaan, kun ravintoa oli enemmän tarjolla ja metsästäjä-keräilijät pystyivät asettumaan aloilleen. Kyliä ja kaupunkeja alkoi vähitellen muodostua. Ihmisten ei tarvinnut enää käyttää kaikkea aikaansa ja energiaansa ravinnon etsimiseen, ja alkoi kehittyä erikoistuneita ammatteja kuten maanviljelijä, suutari, muurari ja niin edelleen. Ihmiset alkoivat käydä kauppaa keskenään. Kaupankäynnissä haasteeksi muodostui, että piti muistaa, kuka oli velkaa kenellä ja minkä verran, paljonko kunkin piti maksaa veroa valtiolle, onko verot maksettu vai ei ja niin edelleen. Tällaisten tietojen muistaminen yhteiskuntien kasvaessa alkoi tuottaa ylivoimaisia haasteita ihmisaivojen muistikapasiteetille. Onneksi joku tai jotkut onnistuivat kehittämään vuosien 3500-3000 välillä ennen ajanlaskun alkua erinomaisen aivojen ulkopuolisen datankäsittelyjärjestelmän. Kutsumme sitä nykyään kirjoittamiseksi.

Kirjoittaminen keksittiin siis kirjanpitoa varten. Historioitsijoiden mukaan kirjoittaminen koski sen keksimisen jälkeen pitkään pelkästään kirjanpidollisia asioita; kuka oli toimittanut viljaa kenelle, milloin ja minkä verran. Paljonko veroja on kerätty tai jäänyt keräämättä ja niin edelleen. Kirjoitustaito mahdollisti valtavan edistysaskeleen yhteiskuntien kehittymisessä ja sosiaaliset verkostot pystyivät kasvamaan huomattavasti aiempaa monimutkaisemmiksi.

Datan tallentamista ja käsittelyä koskevan ongelman ratkaisemisen jälkeen eteen tuli kuitenkin seuraava este. Vilja, kiinteistöt, eläimet ja työsuoritukset olivat hankalia maksuvälineitä. Niitä oli hankalaa varastoida ja siirtää paikasta toiseen. Tähän ongelmaan keksittiin ratkaisu historioitsijoiden mukaan vuoden 2000 eaa. tienoilla. Keksittiin raha, jolla ei itsessään ollut arvoa vaan sen arvo perustui luottamukseen. Alettiin lyödä kolikoita, joilla pystyi ostamaan konkreettisia asioita, kuten vaikkapa kiinteistöjä. Myöhemmin raha sai monia muita olomuotoja kuten seteleiksi kutsutut paperinpalat ja sittemmin pelkät bitit pankkien tietojärjestelmissä. Luottamukseen perustuvan rahan kehittyminen mahdollisti edelleen yhä monimutkaisempien yhteiskuntien ja kaupankäyntiverkostojen syntymisen. Kollektiiviseen mielikuvitukseen perustuva raha puolestaan korosti entisestään kirjanpidon tarvetta ja merkitystä.

Jotta ihmisten taloudellinen toimeliaisuus, kuten ostot, myynnit, velat ja saatavat saatiin pidettyä ajan tasalla, piti kirjanpidon olla ajan tasalla. Ensimmäisiä savitauluille piirrettyjä kirjanpitoja tehtäessä kehittyi kirjanpitäjän ammatti. Kirjanpitäjien ansiosta yksilöiden, kaupunkien, yritysten ja valtioiden omaisuudesta, veloista ja saatavista on pysytty ajan tasalla vuosituhannet. Ilman kirjanpitäjän pedanttia työtä luottamus talousjärjestelmää kohtaan olisi romahtanut nopeasti.

Nykyään meille on itsestään selvää, että yritysten menestys, luotettavuus kauppakumppanina ja työnantajana voidaan katsoa tilinpäätöksestä. Jos tilinpäätöstä ei ole tai jos se on epäluotettava, koko yritykseen ei voi enää luottaa. Yrityksen toiminta vaikeutuu nopeasti ja toimintaedellytykset loppuvat lopulta kokonaan, jos kirjanpito jätetään tekemättä tai tehdään huonosti. Voimme tarkistaa oman pankkitilimme verkkopankista, koska pankki pitää koko ajan kirjaa kuluistamme ja tuloistamme ja näyttää niiden erotuksen pankkitilimme saldona. Jos pankin kirjanpito pankkitilimme tapahtumista menisi sekaisin, jokainen voi arvata millainen sotku siitä tulisi. Yksilöinä me olemme jokainen oman taloutemme kirjanpitäjiä.

Vaikka kirjanpito on nykyään pitkälle tietoteknistä ja automatisoitua, tuhansia vuosia sitten keksitty kirjanpitäjän ammatti on edelleen yhä kriittisen tärkeä. Tietokone ei voi edelleenkään kaikkea tehdä, ei lähellekään. Jonkun pitää osata edelleen perinpohjaisesti debet, kredit ja piirtää kirjaukset tarvittaessa tiliristikolle. Yhteiskuntien ja yritysten kasvamisen ja monimutkaistumisen myötä myös kirjanpito on monimutkaistunut. Isossa yrityksessä kukaan ei voi yksin enää hallita kaikkia kirjanpidon osa-alueita, vaan tiimiin tarvitaan eri osa-alueiden asiantuntijoita, kuten reskontranhoitajia, business controllereita, laskuttajia, luotonvalvojia, veroasiantuntijoita ja niin edelleen. Ja kuten tiedämme, yhdessä tekeminen on aina hauskempaa kuin yksin puurtaminen, joten kirjanpidon ammattikunnan erikoistuminen on oikein hyvä asia!

Kirjanpitäjä siis kantaa isoa vastuuta nykymuotoisen talousjärjestelmän olemassaolosta ja luottamuksesta sitä kohtaan. En väitä näin, vaan mielestäni tämä on itsestään selvää. En myöskään väitä, että kirjanpitäjä olisi yrityksen tärkein henkilö, jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä. Jokainen alansa ammattilainen ansaitsee arvostuksen työstään. Haluan kirjoituksellani nostaa esille kirjanpitäjien ammattikunnan kunniakasta historiaa ja kriittisen tärkeää roolia ihmiskunnan ja yritysten historiassa ja nykypäivänä. Kirjanpitäjä ei ole vain kirjanpitäjä, vaan peräti kirjanpitäjä. Joten kiitos kirjanpitäjälle, sekä historiassa, nykyään että tulevaisuudessakin!

Jukka Vehviläinen
Talousjohtaja, Lujabetoni Oy

Julkaistu: 20.10.2020

Lujabetonille historiallisen suuri teräsbetonipaalutoimitus Kemiin ja uusi paalutehdas Kärsämäelle

Lujabetoni on solminut esisopimuksen Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibre Oy:n kanssa historiallisen suuresta teräsbetonipaalujen toimituksesta Kemiin suunnitteilla olevan biotuotetehtaan pohjan vahvistamiseen. Kyseessä olisi suurin koskaan tehty paalutoimitus Suomessa. Esisopimuksen mukaan Lujabetoni toimittaa projektiin maahan lyötäväksi noin 550 000 metriä paaluja, mikä tarkoittaa lähes puolta koko Suomen vuosittaisesta paalumarkkinasta. Toimituksen kotimaisuusaste olisi hyvin korkea, lähes 100 %. Lujabetoni rakentaa projektia varten uuden suurkapasiteettisen paalutehtaan Pohjois-Pohjanmaalle, Kärsämäelle.

Lue lisää
Julkaistu: 07.10.2020

Lujabetonilta jättipaalutoimitus valtatiehankkeeseen Hämeenkyröön

Lujabetoni on solminut Destia Oy:n kanssa merkittävän teräsbetonipaalukaupan, kun se toimittaa lyöntipaaluja Väyläviraston hankkeeseen valtatielle numero kolme yhteensä huikeat 130 000 metriä. Hanke on yksi tämän vuoden suurimmista paalutuskohteista. Kaupan onnistumisen takeena on ollut Lujabetonin uuden Loimaan paalutehtaan investointi.

Lue lisää
Lisää uutisia