X
Julkaistu: 12.11.2020

Betoniala kääri CO2-hihansa ja ryhtyi toimiin

Betonirakentamista on leimannut aivan viime vuosina voimakas keskustelu, missä betonin ja erityisesti sen pääraaka-aineen sementin tuottama CO2-päästö on leimattu hyvin voimakkaaksi ilmastonmuutoksen edistäjäksi. Kritiikissä on perää, mutta osa siitä osuu ohi maalinsa.

Betonirakentamisen globaalisti korkea CO2-päästötaso, arviolta 5-7% maailman CO2-päästöistä, johtuu Kiinan äärettömän kovasta rakentamisen tahdista. Yli puolet maailman betonista tuotetaan Kiinassa sen omaa kotimaista käyttöä varten. Uskomaton faktatieto on, että Kiina tuotti 2010-luvulla kolmessa vuodessa enemmän betonia kuin suurvalta USA koko 1900-luvulla (1). Tälle halulle kehittyä ja rakentaa Kiinaa meidän on vaikeaa tehdä mitään.

Infografiikka betonin käytöstäMutta entä Suomi?

On selvää, että CO2-päästöt on nollattava koko betonituotannossa ilmastonmuutoksen pysäyttämistä tukemaan, vaikka betonin merkitys onkin paljon yleistä luuloa pienempi. Toimialan kokema yritysvastuu ja yhteiskunnallinen paine saivat koko betoni- ja sementtialan liittoutumaan yhteen hiilineutraalin betonin saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Käärimmekin hihamme vuonna 2019 ja Suomen betoni- ja sementtiala päättivät yhdessä nollata CO2-päästönsä.

Tämä nollaus tarkoittaa 1,6% vähennystä Suomen CO2-päästöistä sementin kautta (2) ja arviolta noin 3% kaikissa betonirakennuksissa, mikä sisältää myös kaikkien muiden rakennusmateriaalien päästöt betonirakennuksissa (3).

Joku saattaa ihmetellä, mistä sitten rakennus- ja kiinteistöalan paljon mainostettu jopa 30% osuus Suomen CO2-päästöistä sitten tulee? Lyhyt vastaus: lämmityksestä. Rakennusten lämmityksen tuottama CO2-päästö dominoi ylivoimaisesti tätä rakennuksiin ja kiinteistöihin kohdistettua päästöosuutta, vaikka oikeastaan energiateollisuus tuottaakin nämä päästöt lämmön ja sähkön tuotannossaan.

Keinot

Mitkä betonialan keinot sitten ovat? Moninaiset ja haastavat, mutta kaikki tehtävissä.

Jo käytössä oleva keino on CO2-kompensointi betonille. Lujabetoni tarjoaa tätä kaikkiin valmisbetonilaatuihinsa WWF:n sertifioimilla päästökompensaatioprojekteilla sekä pystyy tarjoamaan palvelun myös elementtitoimituksiin. Kompensointi ei ole kuitenkaan pitkän tähtäimen optimaalinen ratkaisu, vaan itse päästölähde pitää lopulta saada poistettua.

Esimmäinen nopea tulevaisuuden keino on sementin seostaminen voimakkaasti hiilineutraalilla masuunikuonalla, joka käyttäytyy betonissa sementin kaltaisesti. Suomen ainoa sementtialan tuottaja Finnsementti on jo tuonut markkinoille ensimmäiset seostetut sementtilaadut jo vuosia sitten. Jatkossa näemme hyvin voimakkaasti masuunikuonalla seostettuja sementtejä arkipäiväisessä käytössä, eli niin sanottuja CEM II ja CEM III –laatuja. Nämä ovat hitaammin kovettuvia kuin seostamattomat sementit, mutta tähän löytyy keinoja sopeutua betonialalta. Yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa toki tarvitaan.

Seuraava askel on pienentää edelleen sementtiteollisuuden polttamisprosessin CO2-päästöjä, jotka muodostavat noin 30-40% sementin kokonaispäästöistä. Tähän Finnsementillä on hyviä investointialoitteita ja mahdollisuus lisätä hiilineutraaleiden kierrätyspolttoaineiden osuutta lähelle 100%:a kaikesta polttoaineesta. Muun muassa käytetyt tuulivoimaloiden lavat voidaan polttaa sementtiuunissa Saksassa saadun kokemuksen mukaan.

Kolmas ja ratkaiseva hyppy sementtiteollisuudelle on kalkkikivestä hajoavan hiilidioksidin talteenotto polttouunin loppupäästä. Tämä CO2 voidaan joko nesteyttää ja varastoida maaperään (Carbon Capture and Storage, CCS), tai muuttaa synteettiseksi polttoaineeksi vedyn avulla (Power-to-X). Molemmat prosessit ovat vielä kokeellisia, mutta näitä jo suunnitellaan Suomen sementtitehtaille. On selvää, että investoinnit ovat suuria ja sementin hintaan kohdistuu näistä selvää nousupainetta, mutta tämä on vääjämätöntä.

Betonialan tuotantolaitosten omat CO2-päästöt ovat helpompia nollata. Pääasiassa puhumme hiilineutraaleihin lämmitysmuotoihin siirtymisestä sekä kuljetusketjuissa CO2-päästöjen pudottamisesta. Esimerkiksi valmisbetonitoiminnassa sähkövoimaan siirtymistä kuljetuskalustossa on jo kokeiltu Ruotsissa.

Betonirakenteiden raudoitteissa laajasti käytetty harjateräs perustuu lähes kokonaan kerättyyn romuun, joten sen CO2-päästötaso on matala. Sulatusprosessi taas on mahdollista saada lähes hiilineutraaliksi tuulisähköllä tai kierrätyspolttoaineilla. Vähemmän käytetyissä neitseellisissä teräksissä katse kääntyy terästeollisuuden vetypelkistetty rautasieni –prosessin suuntaan.

Betonirakenteita voidaan itsessään kehittää suunnittelun keinoin hoikemmiksi ja vähämassaisemmiksi, mutta tässä vastassa on usein rakentamisen laadun heikkeneminen esimerkiksi kerrostalojen ääneneristyksen suhteen. Puu-betoni –hybridirakenteissa taas ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa saadaan molempien rakenteiden huonoja puolia aikaiseksi, mutta CO2-hyödyt jäävät vähäisiksi. Näiden haasteiden johdosta sementin päästöjen nollaus on mielestäni se kaikkein tärkein silver bullet, mitenkään rakennekehityksen mahdollisuuksia väheksymättä.

Itse uskon meidän onnistuvan betoni- ja sementtialan yhteistyön avulla tavoitteessamme Suomessa, kun katsoo asioiden kehitysnopeutta juuri nyt. Uskon meidän onnistuvan jopa reilulla marginaalilla ja olevan hiilineutraaleja paljon ennen vuotta 2050.

 

Kirjoittaja on Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo

 

Lähdetiedot:

  1. Forbes.com: https://www.forbes.com/sites/niallmccarthy/2014/12/05/china-used-more-concrete-in-3-years-than-the-u-s-used-in-the-entire-20th-century-infographic/?sh=426abc4e4131
  2. Finnsementti Oy ympäristöraportti 2020, https://finnsementti.fi/palvelut/ymparisto/ymparistoraportit/
  3. Rakennusteollisuus RT vähähiilisen rakentamisen tiekartta rakennusteollisuus.fi/tiekartta
Julkaistu: 20.04.2021

Kuopion Puijonkuppeen uuden asuinalueen betonielementit Lujabetonilta. Jättikauppa takaa Lujabetonin tehtaille työkuormaa vuosiksi.

Lujabetoni on tehnyt Skanskan kanssa aiesopimuksen betonielementtitoimituksista Puijonkuppeen uudelle asuinalueelle Kuopiossa. Sopimus sisältää alueelle rakennettavien lukuisten asuinkerrostalojen seinä- ja parveke-elementit. Toimitus on Lujabetonille hyvin merkittävä ja se tuo yrityksen tehtaille peruskuormaa useiksi vuosiksi eteenpäin. Ensimmäisen kerrostalon elementtien on määrä lähteä toimitukseen elokuussa 2021.

Lue lisää
Lisää uutisia